Työharjoittelu on monelle media-alan opiskelijalle odotetuin ja kiinnostavin osa opintoja. Opinnoissa hankittua osaamista pääsee harjoittelemaan oikeassa ympäristössä, verkostoa voi kasvattaa ja mikä parasta, työharjoittelu voi poikia mahdollisuuden päästä alan töihin harjoittelun päätyttyäkin. Monille uraansa aloitteville työharjoittelu on aluksi CV:n ainoa merkintä alan töistä, mikä lisää harjoittelun painoarvoa mutta myös stressiä työharjoittelupaikan saamisesta.
Tutkimusten mukaan työharjoittelu auttaa opiskelijoita tunnistamaan omaa osaamistaan ja taitotasoaan sekä kehittämään ammatti-identiteettiään. Harjoittelun on myös todettu vaikuttavan työelämään suhtautumiseen ja vähentävän pelkoja työelämään siirtymisestä opintojen jälkeen. Usein opiskelijat pääsevät työharjoitelussa tutustumaan tilanteisiin ja työprosesseihin, joita ei opiskeluissa voida simuloida.
Mitä sitten, kun harjoittelupaikalle ei saa mennä?
Media-alan oppilaitoksissa covid-pandemian seuraukset ovat olleet moninaiset. Elokuva- ja tv-tuotannon pysähtyivät keväällä 2020 lähes kokonaan ja mediataloissa toimituksiin saivat mennä vain työn kannalta aivan välttämättömät henkilöt. Työharjoittelutkin pysähtyivät, sillä kukaan ei uskaltanut ottaa harjoittelijaa altistumisriskin vuoksi, ja harvalla oli kokemusta tai ymmärrystä etäharjoittelun ohjaamisesta. Opiskelijatkaan eivät harjoitteluun halunneet, sillä sen merkittävimmät hyödyt olisivat jääneet saamatta.
Vuotta myöhemmin olemme jo paremmassa tilanteessa. Pandemian aaltoilujen väleissä harjoittelupaikkoja on ollut taas tarjolla ja etätyöskentelyn arkipäiväistyttyä on keksitty keinot ottaa siinäkin opiskelijat mukaan. Media-alaa opiskelevalle ja uraansa aloittevalle pandemialla saattaa silti olla kauaskantoiset seuraukset. Osin tai kokonaan etänä tehdyssä harjoittelussa sosiaalisten taitojen, ryhmätyöskentelyn ja muiden yleisten työelämävalmiuksen kehittyminen heikkenee.
Usein harjoittelupaikka johtaa oikeisiin töihin, kun opiskelija on päässyt harjoittelussa antamaan työnäytteen osaamisestaan ja soveltuvuudestaan. Etäaikana opiskelija saattaa jäädä työnantajalle etäiseksi, kun non-formaali kanssakäyminen jää puuttumaan. Harjoittelu tulee suoritettua, mutta syntyikö verkostoa tai suhteita työelämään?
Apua verkostojen kehittämiseen
Metropolia Ammattikorkeakoulussa media-alan työharjoittelut painottuvat opintojen loppupuolelle ja niissä pyritään vahvistamaan opiskelijan työelämäyhteyksiä sekä työnhakutaitoja. Opetushallinnon tietopalveluiden toteuttaman uraseurantakyselyn mukaan viisi vuotta sitten valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja kokivat opintojen tuottaneen heille oikeanlaista osaamista ja ammattitaitoa. Toisaalta Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyssä (AVOP) yhtenä kehittämiskohteena nousee toistuvasti esiin uraohjaus ja työelämäosaaminen. Monelle uraansa aloittelevalle juuri työnhaku on vaikeaa. Ilman opintojen aikana esimerkiksi työharjoittelussa hankittuja verkostoja opiskelija putoaa tyhjän päälle valmistuttuaan.
Toki etänänäkin voi verkostoitua, mutta kynnys ottaa yhteyttä työnantajaan on suurempi, jos kontaktia ei ennestään ole. Media-ala on vahvasti verkostoilla ja suhteilla toimiva ala ja ilman työharjoittelukokemusta jääneet nuoret ovat työnhaussa muita heikommassa asemassa.
Re:act-hankkeessa pyrimme auttamaan niitä, joiden verkostot työelämään ovat syystä tai toisesta jääneet vaillinaisiksi, eikä työpaikkaa ole löytynyt. Tarjoamalla kontaktin työelämään ja mahdollisuuden verkostojen rakentamiseen, pyrimme paikkaamaan sitä, mikä kenties opinnoissa jäi tekemättä. Haastamme myös alan yrityksiä ja toimijoita mukaan edistämään työllistymistä. Jos yritykselläsi olisi mahdollisuus tarjota työ-, työkokeilu-, palkkatuki-, työharjoittelu- ja työssäoppimispaikka, ole rohkeasti yhteydessä. Autamme sopivan henkilön löytämisessä ja työllistymisen byrokratiassa!
