Re:act – Nuorten verkostot työelämään ‑hankeen ohjausryhmän 3. kokous
Ke 30.3.2022 klo 10–12
Metropolian Arabian kampus
Hämeentie 135, Projektitila Tunne AR434 (4 krs.)
Teams
Läsnä:
Jyrki Sinisalo (puheenjohtaja)
Siisi Hirvikoski, Helsingin työllisyyspalvelut
Anni Sundell, Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Pekka Mönttinen
Anna Tilus, Suora Broadcast Oy
Kimmo Räsänen, Capital AV
Auli Vuorela, Hämeen ELY-keskus
Antti-Veikko Salo, projektipäällikkö (esittelijä)
Leena Louhivuori (sihteeri)
Ari Matinmikko, kouluttaja
Arja Seppälä, koulutuskoordinaattori
Jarno Marjamäki, kouluttaja
LIITE 1: Kokouksen esityslista ja diaesitys (pdf)
LIITE 2: Hankkeen talouskatsaus (pdf)
Pöytäkirja
1. Puheenjohtaja avaa kokouksen
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.08 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.
2. Kuulumiskierros
Ohjausryhmän jäsenet kertoivat kuulumisiaan:
– Auli Vuorela: Uusi hankekausi alkanut ja vanhakin kausi vielä saatava loppuun. Uusia hakemuksia alkaa tulla 15.4. alkaen.
– Arja Seppälä: Viimeistä päivää hankkeessa töissä. Yhteistyö jatkuu oppisopimusasioissa.
– Jyrki Sinisalo: Italiasta palasi juuri – huomasi että Italiassa näkyi EU-liput ja ESR-logot kaikkialla, Suomessa häivytetään liput ja logot.
– Anna Tilus: SM-liigakausi loppuu pian, sen jälkeen jääkiekon MM-kisat. Viime vuoden kesälomat pitämättä, puuhaa riittää ja tekijöitä puuttuu.
– Jarno Marjamäki: Töissä riittää ruuhkaa, nyt menossa kokouksesta suoraan Tampereelle. Työpaikalla nuorisoporukka tulossa tutustumaan, tekijöitä tosiaan liian vähän.
– Siisi Hirvikoski: Työllisyyspalveluissa ollaan yhteydessä asiakkaisiin, joita ei ole vielä kontaktoitu – nyt on käynnissä massainfoja, joissa 20 työtöntä kerralla ja päivitetään asiakastietoja ja työllistymissuunnitelmia. Pohjoismainen malli käyttöön toukokuussa.
– Ari Matinmikko: Talvi meni ja polkupyöräkausi alkaa. Nuorten tapaamiset ja ohjaus ovat työssä pääosassa.
– Anni Sundell: Suvilahdessa avautumassa uusi ravintola. Odotetaan kaasukellon käyttöönottoa, Helsingin kaupunki omistaa alueen ja toinen kaasukello on murheenkryyni, se on käyttökiellossa. Festivaalikausi alkaa kesällä ja lisäksi alueelle on tulossa yksityinen Event Hub.
– Antti-Veikko Salo: Hoppua on riittänyt, useampia asioita yhtä aikaa hankkeessa. Kaikki nuoret haastateltu talven aikana. Laitettiin kysely Kaapelitehtaan, Suvilahden ja N10:n toimijoille työvoimatarpeista. Syksyllä käytiin Kotkassa tutustumassa kaupunginteatteriin ja media-alan koulutukseen sekä Kotkan satama-areena-hankkeeseen. Kotona 15000 tulppaania odottaa lumen alla.
– Kimmo Räsänen: Parhaillaan Nokia Areenalla työn puolesta. Uusi hieno areena – mutta ihmetyttää, miksi säästetty väärissä paikoissa.
– Pekka Mönttinen: Eläkepäiviä viettää ja sivusta seuraa, joitain huomioita tapahtumista ja siitä kuinka alalla toivutaan vähitellen. Työvoimapula on suuri. Siksi oppilaitosten ja tapahtuma-alan yhteistyö tärkeää. Tapahtumatuotannoissa moniosaamista tarvitaan. Tietoa turvallisuudesta työpaikoilla – sen korona-aika opetti. Työssäoppimismallia enemmän eteenpäin. Kiirettä on ollut eläkkeellä.
– Leena Louhivuori: Lomalla maaliskuussa – viime viikonloppuna takaisin. Kevättä suunnitellaan ja aikataulutetaan.
3. Hankkeen tilannekatsaus
Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen tilannekatsauksen ja toimenpiteet talven ja kevään ajalta (LIITE 1).
Aiheesta nousi kommentteja ja keskustelua:
– Antti-Veikko Salo: Jos osallistuja työllistyy muihin kuin hankkeen yhteistyöyrityksiin, miten se raportoidaan vai raportoidaanko ollenkaan?
– Auli Vuorela: Ei voida määrätä mihin työllistyy, jos voi todentaa että työllistyy niin se riittää ja on hyvä. Voi myös kirjata seurantaan ja loppuraporttiin tapaukset ylös.
– Antti-Veikko Salo: Puolivälikatsauksesta kannattaa nostaa esiin havainto, kuinka suuri ero on ammattikorkeakouluista ja toiselta asteelta valmistuneiden nuorten työllistymisessä heti opintojen jälkeen: ammattikorkeakouluista valmistuneista 5–8% jää ilman työtä tai on työelämän ulkopuolella, toiselta asteelta valmistuneista nuorista jopa puolet on ilman työtä. Nuori ikä ja vähäinen työkokemus ovat suurimmat syyt heikommalle työllistymiselle.
– Jyrki Sinisalo: Ammattikorkeakouluissa työharjoittelu on kuusi kuukautta ja opinnäytetyö tehdään aina työelämään. Toinen aste aloitetaan usein 15–16-vuotiaana ja valmistutaan 18-vuotiaana. Ei voi olettaa että on työkokemusta.
– Antti-Veikko Salo: Kävin Keudan media-alalle esittelemässä Re:actia ja Re:startia, perusosaamisen tärkeys ennen työssäoppimista tunnistettiin myös siellä.
– Auli Vuorela: Hyvä väliraportti kaiken kaikkiaan, uusi hankekausi on alkamassa ja luovan alan valtakunnallinen teema uuden kauden tapahtumassa. Auli laittaa Antti-Veikolle linkkejä, joihin raporttia voisi levittää.
– Jyrki Sinisalo: Jäätävän taitavaa tämä hankkeen raportointi – kiitos.
– Auli Vuorela: Re:actissa on onnistuttu erityisen hyvin reagoimaan koronan aiheuttamiin muutoksiin. Hankkeesta voisi tehdä esimerkkihankkeen.
4. Hankkeen talouskatsaus
Antti-Veikko Salo esitteli hankkeen taloustilannetta ja toista maksatushakemusta talousvastaava Ulla-Maija Pekkolan koostamien aineistojen pohjalta (LIITE 2). Toisella maksatuskaudella oli pelkästään palkkakustannuksia. Palkkarahoja on jäämässä n. 10000 euroa yli, mikä mahdollistaa hankkeen toteutusajan pidentämisen (kohta 6).
5. Teema: Katse tulevaisuuteen.
Minkälaisia tuloksia hankkeesta on tulossa? Miten toiminta ja tulokset jäävät elämään hankeen jälkeen? Miten ohjausryhmän edustajat voivat osallistua tulosten jalkauttamiseen ja juurruttamiseen?
Miten jatketaan toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen: oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja työelämäverkostot, jotka ovat nyt syntyneet. Keskinen teema on työpaikkaohjaamisen tarve ja sen osaamisen puute.
– Anna Tilus: Työharjoitteluun ei oteta mielellään koska ei ole aikaa ohjata. Toiseksi työt ovat projektiluontoisia ja pätkätöitä ja henkilöt, jotka niitä tekevät, eivät ole luonteeltaankaan ohjaajia. Jos on 50 vuotta tehnyt töitä omalla tavallaan niin miten sitä osaa ohjata?
– Kimmo Räsänen: Freelancerit tekevät keikkatöitä, miten heitä voi vastuuttaa ohjaamaan nuoria tai ohjaamaan työharjoittelua? Työn luonne sellainen, että selvitään tilanteesta toiseen ja siinäkin on kiire.
– Anna Tilus: Toiset ovat myös mustasukkaisia osaamisestaan ja että ”nuo nuoret vievät mun työt ja mun osaamisen” ja toiset jopa pimittävät osaamistaan ja tietojaan. Turha kaunistella totuutta – asenne ratkaisee. Alalla on kilpailua ja mustasukkaisuutta.
– Arja Seppälä: Työpaikoille pitäisi viedä työpaikkaohjaamisen koulutusta ja kertoa että se on itse asiassa työpaikan tukemista. Stadin AO:ssa on tällä hetkellä kahdeksan erilaista työpaikkaohjaamisen kurssia ja ne ovat ilmaisia. Niistä saa myös osaamispisteitä. Oppisopimuskoulutuksessa löytyy ohjaamiseen tukea.
– Kimmo Räsänen: Mielellään lähdettäisiin koulutukseen ja kuultaisiin siitä informaatiota. Muutenkin tämän pitäisi tulla jo perusopinnoissa vastaan, että mitä on työpaikkaohjaaminen ja mistä siihen saa koulutusta.
– Antti-Veikko Salo: Siisille kysymys: Onko kouluista valmistuneille nuorille uraohjausta? Miten saisi jatkumoa tai tukea opinnoista valmistuneille?
– Siisi Hirvikoski: Korkeakoulutetuille on vertaisryhmätoimintaa, joka sisältää viisi tapaamista. Viimeksi käytännössä keväällä 2021. Taidealalla oli taideaamiaisia työttömille ja työelämässä oleville. Korona on vienyt tapaamiset. Etäaamiainen ei oikein toimi. Voisin selvittää miten jatkuvat. Ohjaamon kautta on alle 30-vuotiaille täsmäohjausta.
– Jyrki Sinisalo: Metropoliassa on tarvetta saada tietoa palveluista, joita on tarjolla.
– Antti-Veikko Salo: Otan yhteyttä työllisyyspalveluiden yhteyshenkilöön Jani Huoviseen ja ehdotan tapoja miten voisi edistää tiedonkulkua ym.
6. Muut asiat
Muutoshakemus:
Syksyn koronarajoitusten takia nuorten osallistujien työelämään siirtymisen pääpaino siirtyi kevätkaudelle 2022. Käytännön toiminta on osoittanut, että työllistymisprosessit ovat pitkiä ja hitaita. Esimerkiksi työvoimapulan takia tv-tuotannoissa ja elokuvissa kootaan työryhmät jopa puoli vuotta etukäteen, ja tällä hetkellä rekrytoidaan tekijöitä ensi syksyn tuotantoihin.
Nykyisen suunnitelman mukaan työllistämiseen liittyviä toimintoja lopetellaan loppukesästä. Hankkeen osaamis- ja työllistämistavoitteiden kannalta olisi hyvä, että hankkeella olisi ko. toimintaa pidemmälle syksyyn, jotta osallistujille on tarjolla tarvittavaa tukea tuolloin. Samoin tällä on positiivinen vaikutus määrällisiin työllistämistavoitteisiin.
Hankkeen palkkabudjetista tulee jäämään ennusteen mukaan yli noin 10 000 euroa. Tällä rahalla on mahdollista pidentää hanketta kaksi kuukautta. Tällöin myös osaa työsuhteista pidennetään ja kyseisellä ajalla keskitytään hankkeen päättämistoimien lisäksi nuorten tukemiseen ja ohjaamiseen mahdollisimman pitkään sekä seuranta-aineiston laajentamiseen ja analysointiin.
Ohjausryhmässä keskusteltiin muutoshakemuksesta ja ohjausryhmä päätti puoltaa muutosta ja hankkeen toteutusajan pidentämistä 30.11.2022 asti.
7. Seuraavan kokouksen ajankohta
Seuraava kokous päätettiin pitää elokuussa 2022. Antti-Veikko tekee ehdotuksia ajankohdaksi.
8. Puheenjohtaja päättää kokouksen
Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo 11.28.
Helsingissä 18.4.2022
Jyrki Sinisalo, puheenjohtaja Leena Louhivuori, sihteeri
