Re:act – Nuorten verkostot työelämään ‑hankeen ohjausryhmän 4. kokous
Ma 19.9.2022 klo 13–15
Metropolian Arabian kampus
Hämeentie 135, Projektitila Järki AR437 (4 krs.)
Teams
Läsnä:
Siisi Hirvikoski, Helsingin työllisyyspalvelut
Anni Sundell, Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Jorma Harjamäki, Stadin AO
Riina Leskinen, Tiivistämö
Pekka Mönttinen
Anna Tilus, Suora Broadcast Oy
Antti-Veikko Salo, projektipäällikkö (puheenjohtaja, Jyrki Sinisalon ollessa estynyt)
Aura Kaarivuo (sihteeri)
Ulla-Maija Pekkola
LIITE 1: Kokouksen esityslista ja diaesitys (pdf)
LIITE 2: Hankkeen talouskatsaus (pdf)
Pöytäkirja
1. Puheenjohtaja avaa kokouksen
Antti-Veikko Salo avasi kokouksen klo 13.05. Ohjausryhmän puheenjohtaja Jyrki Sinisalo on estynyt osallistumaan kokoukseen. Antti-Veikko Salo toimii pj:n sijaisena. Aura Kaarivuo toimii sihteerinä. Asialistaan tehtiin järjestysmuutos, hankkeen talouskatsaus päätettiin käsitellä kolmantena aiheena ennen tilannekatsausta.
2. Kuulumiskierros
Ohjausryhmän jäsenet kertoivat kuulumisiaan:
– Pekka Mönttinen: työvoimapulasta alalla puhutaan. Kaupungilla palkanmaksuongelmat keskeisiä.
– Siisi Hirvikoski: Työllisyyspalveluissa nuorille ja vastavalmistuneille järjestetään työnhakusparrausta. Työnhaun alussa pyritään tiiviiseen kontaktointiin ja työllistymiseen kolmessa kuukaudessa. Olisi hyvä saada oppilaitosten kanssa yhteistyössä uraohjauksen malleja käytäntöön.
– Anna Tilus: Liigakauden alussa tehty paljon rekrytointia, hakemuksia tullut paljon. 30 uutta työntekijää aloittanut äskettäin Suoralla. Uusille työntekijöille järjestetty perehdytystä ja koulutusta. Palkkionmuodostus on muuttunut elokuussa tuntiperusteisesta kuukausiperusteiseksi palkkioksi, mikä on tuonut omat haasteensa.
– Riina Leskinen: Nuoret ovat työllistyneet, jopa ylityöllistyneet hyvin. Seuraavaksi pyritään poimimaan mukaan nuoria, jotka ovat valmistuneet korona-ajan keskelle, mikä on haitannut työllistymistä. Joillain alun vaikeudet työllistymisessä heikentävät uskoa omaan osaamiseen.
– Jorma Harjamäki: Syksyn aluksi järjestettiin yrittäjyysviikko, josta syntyi paljon hyvää materiaalia. Julkistamista hidastaa saavutettavuusvaatimus, eli videot pitää tekstittää. Alalla on etenkin tv-sarjoissa kuumentunut tilanne, koska tekijöitä puuttuu.
– Anni Sundell: Suvilahden kesä muistutti vuotta 2019, tapahtumia oli paljon. Ensi kesäkin näyttää kiireiseltä, mutta sitä seuraavana Event hubin rakennustyö estää tapahtumia. Suvilahteen on esitetty kehittämishankkeena jäähallia, josta ei ollut etukäteen minkäänlaista tietoa. Tämä on aiheuttanut hämmennystä.
– Aura Kaarivuo: Elokuvan ja television tutkinnossa on ensimmäinen lukuvuosi pitkästä aikaa, joka alkaa normaaleissa olosuhteissa. Tulevaisuus näyttää miten korona-ajan poikkeusolot ovat vaikuttaneet opiskelijoihin.
3. Hankkeen talouskatsaus (Ulla-Maija Pekkola)
Hankkeelle saatiin muutospäätös toukokuussa, hankeaika jatkuu 30.11.2022. Kolmas maksatushakemus meni sellaisenaan läpi, seuraava maksatushakemus jätetään lokakuussa. Palkoista on käytetty 88%, ostopalveluiden kirjaukset puuttuvat vielä kokonaan. Budjetin toteuma on 86%. Hankkeen lopuksi ohjausryhmältä pyydetään hyväksyntä sähköpostitse hankkeen raportoinnille. (LIITE 2)
4. Hankkeen tilannekatsaus
Antti-Veikko Salo kävi läpi hankkeen tilannekatsauksen (LIITE 1, kohta 3).
78 nuorta on osallistunut hankkeeseen. Suurin osa on jo lopettanut tai lopettamassa pian hankkeessa. Noin viidentoista nuoren kanssa vielä jatketaan loka-marraskuuhun. Antti-Veikko Salo esitteli hankkeeseen osallistuneiden työllistymistä ja opiskeluihin siirtymistä. Merkittävä osa on ollut työttömänä tai palkkatuella aloittaessaan. Useat ovat hankkeen aikana päässeet keikkatöihin. Pysyvää työllistymistä on tapahtunut jonkin verran. 27 yhteistyöyrityksestä 19 on työllistänyt osallistujia hankkeen aikana.
5. Teema: Kun hanke päättyy, mitä jää käteen?
Mitä Re:actista jää käteen osallistujille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille kun hanke päättyy? Ohjausryhmä keskusteli, mitä konkreettista hanke on tarjonnut itse kullekin. Miten hankkeesta saadut kokemukset näkyvät kunkin omassa toiminnassa? Onko Re:actista jäämässä toimintatapoja, kontakteja tai tietoa, joista on iloa ja hyötyä jatkossakin? Miten niitä voi vahvistaa?
Keskustelussa nousseita pointteja (vapaata keskustelua):
– Kaikki nuoret eivät työllisty media- tai tapahtuma-alalle. Osan kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja. Tässä kohtaa pitää hanketyöntekijän tai ohjaajan olla rehellinen, mutta sensitiivinen.
– Rekrytointiasioissa työnantajia ei juurikaan kiinnosta verkostoituminen muiden työnantajien tai palveluiden kanssa, ne ovat kiinnostuneet hyvästä työvoimasta ja vain välillisesti uuden työvoiman kouluttamisesta. Palkkatukikuviot koetaan myös hankaliksi, ja mieluummin palkataan suoraan palkkatyöhön. Yksittäinen työnantaja ei loputtomasti halua eikä voi rekrytoida, joten hankkeessa on pitänyt etsiä lukuisia työnantajatahoja kumppaneiksi. Työelämäyhteistyössä kannattaa olla hyvin konkreettinen ja ”lyhytsanainen”.
– Hankkeissa luotavat pysyvät verkostot ovat harvoin realismia. Jotta hanke tuottaisi pysyviä tuloksia, sen toimintojen pitäisi olla pysyviä ja jatkuvia. Siksi kannattaa satsata toimijoihin, joilla on intressi ja resurssi nuorten pitkäjänteiseen työllistymisen edistämiseen, Re:actin tapauksessa näitä ovat Tiivistämö, Virittämö, Stadin AO, Metropolia, muut alan oppilaitokset, työllisyyspalvelut, nuorten ohjauspalvelut. Ko. toimijoiden työelämäverkostojen ja toimintatapojen vahvistaminen synnyttää positiivisia tuloksia.
– Oppilaitosten koulutus yltää vain tiettyyn pisteeseen asti. Työelämän tulee jatkaa koulutustyötä. Lisäksi parempi työelämän tuntemus, vierailut työpaikoilla, lähempi dialogi oppilaitosten kanssa tuottaa realistisemman käsityksen alasta jo opiskeluaikana.
– Kaikki nuoret eivät tarvitse tukea, tai he pääsevät ainakin nopeasti liikkeelle omin toimin. Vain osa nuorista kaipaa intensiivistä tukemista. Tämän huomioiminen oppilaitoksissa, työllisyyspalveluissa, neuvontapalveluissa ja työpaikoilla on tärkeää, jotta resursseja voidaan jakaa järkevästi. Re:actissa on löydetty yhteisiä nimittäjiä ja indikaattoreita, jotka ennakoivat tulevia ongelmia (näitä indikaattoreita jaetaan eteenpäin mm. oppilaitoksille ja nostetaan loppujulkaisussa esiin). Tähän liittyy myös työllisyystilastojen ja työllisyyspalveluiden ”sokeus” freelance-työlle – etenkin alle kahden viikon työsuhteita tekevää saatetaan käsitellä työttömän tavoin ja suunnata turhaan resursseja, vaikka työllistymisen suunta olisi oikea.
– Osa nuorista jää ”hankelimboon”, eli he siirtyvät tukitoimesta toiseen ja varsinaista etenemistä esim. työuralla ei tapahdu. Liika ohjaus tai tukeminen voi myös passivoida. Monet nuoret myös valikoivat työpaikkoja ja jättävät mieluummin ottamatta työn vastaan, jos se ei tue omia arvoja tai tunnu muuten hyvältä. Tämä pitäisi huomioida yleisesti hanketyössä ja tukitoimissa ja pyrkiä saamaan aikaan ensimmäinen askel limbon ulkopuolelle.
– Kaikista tärkeintä nuorten työllistämisessä on luoda uskoa nuoren osaamiseen ja madaltaa kynnystä lähestyä työnantajaa. Tämä kaikki vaatii paneutunutta ohjaamista, kontaktiverkostoa ja läsnäoloa, eikä sitä voida toteuttaa nettiportaalina tai opaskirjana. Se vaatii panostusta, myös rahallista. Tai vähintäänkin vanhojen rakenteiden muokkaamista niin, että ohjaaminen ja tukeminen on resurssien puolesta mahdollista.
6. Muut asiat
Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke starttaa joulukuussa. Päätavoite on pilotoida trainee-ohjelmamallia tuotantoyhtiöiden kanssa. Perustuu osittain Re:actin tuloksiin.
7. Seuraavan kokouksen ajankohta
Seuraava kokous pidetään sähköpostikokouksena, kun loppuraportti tulee hyväksyttäväksi. Antti-Veikko on asiasta yhteydessä kun on ajankohtaista.
8. Puheenjohtaja päättää kokouksen
Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo 14.26.
Helsingissä 26.9.2022
Antti-Veikko Salo, puheenjohtaja Aura Kaarivuo, sihteeri
